Nunnaluostarissa harjoitetun uskonelämän lisäksi Naantalista tuli muiden birgittalaisluostareiden tavoin käsityön keskuksia. Naantalilaisnunnien loistokäsitöitä on säilynyt muutamia kappaleita mutta on mahdollista, että loistokkaita kirkkotekstiilejä valmistettiin hyvin runsaasti nunnaluostarin puolella. Luostarissa oli periaatteessa arviolta 50 naista tekemässä käsin arvotekstiilejä joilla oli varma tilaajakunta kirkollisen ja maallisen eliitin piirissä. Tältäkin pohjalta piispa Maunu Tavastin ajama ajatus omasta birgittalaisluostarista lounaiseen Suomeen oli toimiva idea. On mahdollista, että loistotekstiilien lisäksi luostarissa kehitettiin neuletekniikkaa vaatteiden ja käsineiden valmistukseen. Arkeologiselta kannalta meidän on hyvin vaikea tietää, miten nunnat ja nunnakokelaat ovat käsityön mahdollisuudet. Joillekin se on varmasti ollut raskasta puurtamista ilman tavoitteita mutta ehkä osalle myös mahdollisuus hankkia arvostusta ja etuuksia kovassa nunnaluostarin maailmassa. Birgittalaisluostarin muurien suojissa naisille tarjoutui mahdollisuus toteuttaa korkeatasoisia käsitöitä – muurien ulkopuolella ammattimainen käsityö oli miesten ammatti.