Yksi mahdollinen luostarin kaivo tai luonnonlähde on ehkä sijainnut nykyisen hautausmaan koillispuolella olevassa rinteessa, jossa on vielä näkyvissä selvä kostea alue, ehkä lähde. Paikka on vähitellen jäänyt polkujen alle javähitellen kuivumassa.

Alue on ollut ainakin 1600-luvulla pappilan peltojen yläpuolista mäkialuetta, johon on päässyt kulkemaan luostarin suunnalta. Luostarin nunnat eivät ehkä ole voineet liikkua näin kaukana luostarista, mutta maalliikot ovat voineet kuljettaa raitista vettä kauempaakin. 

Vesihuolto oli tärkeä osa keskiaikaista luostaria ja siksi  voi ajatella, että myös Naantalissa on jo suunnitteluvaiheessa mietitty myös juomaveden saantia. Jo luostarin  suunnitteluvaiheessa tiedettiin, että luostariinn pitäisi tulla noin 70 nunnaa ja munkkia ja muu väki. Tällaista väkeä ei voitu jättää kallioniemelle ilman minkäänlaista vesihuoltia.

Monissa Euroopan luostareissa oli juokseva vesi sekä sisään rakennuksiin että sieltä ulos. Usein esitetyt käsitykset keskiaikaisten ihmisten likaisuudesta eivät ainakaan luostarimaailmaan sopineet, sillä puhtaus oli osa luostareiden elämää.